KIRJAN SYNTY 7: Heinäkuu, uuvuttava heinäkuu

maanantai 4. tammikuuta 2010

Jonkinlainen dead line oli määritelty elokuun alkuun, kun kustantamon väki palailisi lomiltaan. Annoin siis itselleni aikaa työstää kirjaa heinäkuun loppuun.

Luettuani tekstin hiukan kursorisesti mutta kuitenkin läpi, totesin siinä olevan pulmia. Tai täydennettävää ja paranneltavaa kuitenkin. Koska lukuja oli reilut kaksikymmentä, päättelin luku/vuorokausi -tahdin olevan sopiva.

Aloin ylläpitää sitä. Luin iltaisin vanhan pohjatekstini ja kirjoittelin muistiinpanoja, tein yliviivauksia ja sananviilauksia, vedin lenkkejä lauseiden ympärille ja siirtelin niitä kynänvedoilla paikasta toiseen sekä kirjoitin kokonaan uusia lauseita ja kappaleita. Kymmeniä tunteja kulutin iltaisin kunkin luvun tietolähteiden etsimiseen, varmisteluun ja valitsemiseen.

Aamupäivällä kirjoitin sitten tekstin kokonaan läpi tehden nämä uudistustyöni. Tauon jälkeen kävin taas käsiksi seuraavaan lukuun, jota työstin käsipelillä usein seuraavaan aamuyöhön saakka.

Ympärilläni oli tietysti se kuitenkin tärkein: oma perheeni, viisi muuta persoonaa minun lisäkseni. Minun onnekseni vaimoni oli tehnyt sopimuksen paholaisen kanssa ja luvannut huoltaa perhettä koko tämän ajan, kun minä nojailin taiteellisesti poskeeni ja huokailin luomisen tuskaani.

Ruokahalu kasvoi syödessä ja urakka tuntui vain kasvavan ja kasvavan. Pysyin kuitenkin jotakuinkin hahmottelemassani aikataulussa, ja työ edistyi koko ajan.

Toki heinäkuuhun kuului muutakin. Äitini täytti pyöreitä vuosia ja yhtenä sunnuntaina ajoimme täältä Kellikseltä reilussa kahdessa tunnissa Raisioon Krookilan kotiseutumuseoon, jossa äiti juhli jälkeläistensä kanssa (läsnä olivat hänen lapsensa, lapsenlapsensa ja lapsenlapsenlapsensa vanhimman poikani perhettä lukuunottamatta) pitopöydässä.

Krookilasta ajoin Turun Kaupunginsairaalaan, jossa isäni oli. Hän oli halunnut nähdä "entisen perheensä" tänä juhlapäivänä, koskei voinut itse osallistua tapahtumaan paikan päällä. Illalla ajoimme takaisin Kellokoskelle.

Seuraavana tiistaina pakattiin auto täyteen varavaatteita ja muu perhe lähti mummolaan jättäen minut täyteen rauhaan. Sikäli kätevää, ettei tarvinnut nyt tuntea edes muodollista huonoa omaatuntoa?

Saman viikon lauantaina olin lähdössä hakemaan perhettä kotiin mummolasta, kun äiti soitti Turusta: isä oli juuri kuollut.

Sivistyksen rippeet, vol. 2

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Tässä lisää pilalle menneitä otoksia alkuperäisestä käsikirjoituksesta. Nämä selittävät tekstit on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään luvuista kaksi, kolme ja neljä.

_______

Sivistyksen rippeet

Pitkätossu, Peppi

Astrid Lindgrenin luoma satuhahmo

Pitkätossu on ärsyttävä, mistään piittaamaton, hapsottavatukkainen ja huonostikäyttäytyvä kakara, joka ei osaa pukeutua ja jonka vanhemmat eivät juuri näyttäydy kotona. Tarkemmin ajatellen, Lindgrenhän ennusti varsin tarkasti 2000-luvun kokokuvan.

Schwarzenegger, Arnold (1947-)

Itävaltalainen näyttelijä, kehonrakentaja ja Kalifornian kuvernööri

Schwarzeneggerin ura alkoi nimiosalla elokuvassa Herkules New Yorkissa ja siitä se on edennyt tasaisesti kohti länsirannikkoa. Havaijilla seurataan etenemistä huolestuneina. "Minä tulen olemaan selkänoja!" ("I'l be back") lupasi Kuvernaattori leikatessaan koululaitoksen budjettia.

Welles, Orson (1915-1985)

Amerikkalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja

Kansalainen Welles kuuluu ilman muuta siihen syvätarkkaan sarjaan vaikuttajia, joiden painoarvo kasvoi yhdessä vyötärön kanssa.

Casablanca

Michael Curtizin elokuva vuodelta 1942

Tämä klassikkoelokuva kertoo tarinan miehestä, joka ei halua asettua kenenkään puolelle, eikä osaa vielä lopussakaan kunnolla päättää, mitä oikeastaan haluaa. Tyypillisen perimiehen muotokuva siis. Vichy-pulloilla uhkaillaan ja muutenkin kuunnellaan säädytöntä rytmimusiikkia. Tarinan mukaan lopun lentokonekohtauksessa mekaanikkoja näyttelevät kääpiöt, jotta pienikokoinen Bogart näyttäisi edullisemmalta kuvissa. "We always have Helsinki", kuuluu elokuvan unohtumaton loppurepliikki.

Kivi, Aleksis (1834-1872)

Suomalainen kansalliskirjailija

Lapsuudessa Alexiksen lempileikki oli 'Kivi, paperi ja sakset'. Hänen suosikkiorkesterinsa oli Rolling Stones. Alexiksella oli riippakivenään työläistaustansa, joka hiersi häntä kuin myllynkivi kaulassa, mutta hän ei jättänyt yhtään kiveä kääntämättä löytääkseen itselleen tukijoita. Suuri kivi vierähtikin hänen hartioiltaan, kun hän meni läpi harmaan kiven ja sai ensimmäisen tekstinsä julkaistuksi. Vaikka Kivi onkin aika järkäle suomalaisessa kirjallisuudessa, heittäköön se meistä ensimmäisen kiven, joka ei olisi tuntenut vetävänsä kivirekeä perässään joutuessaan koulussa pakkolukemaan 'Seitsemän ilvestä' -romaanin.

Myllylä, Mika (1969-)

Suomalainen hiihtäjä ja karpaasi

Haapajärveläinen sänkileuka, joka teki testamentin Suomen kansalle jo vuonna 2001, muuta rahoja ei ole vieläkään näkynyt. Myllylä teki myös suolla tarpomisesta sekä “harmaasta alueesta” hyveen.

Greco, El (1541-1614)

Kreetalaissyntyinen taidemaalari

Kaikki tuntevat tietysti El Grecon erityisesti komposition epäsymmetrisyydestä ja venytetyistä figuureista. El Grecon kuuluisin työ ‘Kreivi Orgazin hautajaiset’ löytyy gobeliinina joka toisen suomalaisen kesämökin seinältä.

Disney, Walt (1901-1966)

Amerikkalainen animaatiotuottaja ja sarjakuvamoguli

Disneyn suurin fantasia on huhu ruumiin säilyttämisestä syväjäädytettynä myöhempää henkiinherättämistä odottamassa. Yllätys tulee olemaan varmasti molemminpuolinen.

Cervantes Saavedra, Miguel de (1547-1616)

Espanjalainen romaani- ja näytelmäkirjailija

Cervantes kirjoitti vasta syrjäytyneenä, lähes kuusikymppisenä ukkona ‘Don Quijoten’ ensimmäisen osan. Sen jälkeen tuulimyllyjen arvostus romahti.

Rowling, J.K. (1965-)

Englantilainen kirjailija ja kotiäiti

Rowling on ihminen, joka sai kahvilakäynnit kannattamaan.

Stabat Mater

Jacopone de Todin kuuluisa keskiaikainen kirkkohymni alkaa sanoilla ‘Stabat mater dolorosa’ (‘Seisoi äiti murheellinen’). Aiheesta on tehty lukuisia sävellyksiä mm. Palestri­nan, Rossinin ja Verdin toimesta. Lause muuttuu lihaksi monissa kodeissa aina kevättodistusten jakamisen jälkeen.

Etsit muijaa seuraavaa

Gimmel-yhtyeen hitti vuodelta 2002

Tämä levy möi platinaa vajaassa kahdessa viikossa ilmestymisensä jälkeen. Nykyään se pärjää edelleen mukavasti 'Noloimmat levyostokseni ikinä' -kategoriassa. Kieli poskella on odotettu bändin comeback'iä.

Cicero, Marcus (106-43 eKr.)

Roomalainen valtiomies, poliitikko ja puhuja

Cicero tutustutti roomalaiset kreikkalaiseen filosofiaan. Siitä häntä varmaan kiiteltiin kaksin käsin.

Hei, rillumarei!

Armand Lohikosken korkeakulttuurikriittinen elokuva vuodelta 1954

Elokuvan shokkielementteihin lukeutuu Severi Suhosen poskiparta, joka avasi aivan uuden luvun suomalaiselle mieskulttuurille ja sai lukuisia seuraajia. Hei, rillumarei! oli välitön yleisön suosikki, mutta se sai yllättäen kriitikoilta murskavastaanoton. Nykyään se lukeutuu kriitikkoäänestyksissä suomalaisen elokuvan kärkikymmenikköön, mutta yleisö on hylkinyt sitä elokuvateattereissa.

Haluatko miljonääriksi?

Kansainvälinen visailu

Tiedon kultainen vasikka, joka formaatin muodossa kotiutui myös suomalaiseen navettaan. Tietokone arpoo ensimmäisellä kierroksella kysymyksen: ”Kuka ei ole Aku Ankan veljenpoika? A) Tupu B) Hupu C) Pupu D) Lupu?” Viimeisellä kierroksella kone arpoo kysymyksen: ”Kuka tuli toiseksi vuoden 1912 Tukholman olympialaisten keihään­heiton molempien käsien yhteistuloksessa? A) Väinö Siikaniemi B) Julius Saaristo? C) Urho Peltonen D) Eric Lemming?”

Danny (1942-)

Suomalainen iskelmälaulaja ja musiikkineuvos

Iso-Deen Käärme-shown (Snake, rattle and roll!) muistavat tietysti kaikki, mutta jokainen pitkänlinjan hardcorefani arvostaa senkin yläpuolelle vuoden 1966 'Timantinkova Danny Show' -kiertueen, jossa sankari itse sai komppaajakseen mm. Antti Einiön.

Martikainen, Jarkko (1970-)

Suomalainen muusikko, laulaja ja sanoittaja

Boheemisti erakoituva Martikainen on yuppi-kulttuurin läpitunkema mies DDR:stä, joka tunnetaan kuitenkin myös bändimenneisyydestään Keinuva Lahna-yhtyeen riveissä. Severi Suhosen vaikutus Martikaisen poskiparran aistikkaaseen leikkaukseen on ilmeinen.

Nevanlinna, Tuomas (1960-)

Suomalainen filosofi, kolumnisti ja kirjailija

Nevanlinnan laajan kirjallisen tuotannon ehdottomasti tunnetuin kulmakivi on osallisuus 'Elimäen kootut tarkoitukset' -teoksen Suomen oloihin sovittaneeseen työryhmään. Tämän lisäksi Nevanlinna pitää jalkojaan tukevasti ilmassa ja on kunnostautunut Rakentaja-lehden kolumnistina.

KIRJAN SYNTY 6: Itse asiaan

tiistai 29. joulukuuta 2009

Heinäkuun 2009 pamahtaessa kalenteriin aloitin käsittämättömän isoksi kasvavan urakkani. Kustantamosta oli kysytty, että miten valmiina pidin käskirjoitustani tuossa vaiheessa. Ja minä olin tietysti vastannut sinne, että varsin valmiina: olen tehnyt oman osuuteni Kill your darlings -osastolla.

Vähänpä tiesin kirjoittamisen lainalaisuuksista tuolloin.

Vaimon suosiollisella luvalla ja jopa kannustuksella tartuin siis käsikirjoitukseen lukeakseni vihdoin läpi, mitä olin sinne itse asiassa kirjoittanut. Kovin isoja yllätyksiä ei ollut, mutta lukiessani toki havaitsin muutamia kömpelyyksiä ilmaisuissa siellä täällä ja muuta pientä; olihan vanhin tekstimassa jo usean vuoden takaa.

Vaihdoin taktiikkaa. Palasin alkuun, ensimmäiseen lukuun ja aloin lukea sitä ajatuksella. Olin tulostanut käsikirjoituksesta paperiversion, koska -suoraan sanoen- näytöltä lukeminen ja luetun ymmärtäminen (saati lukemisesta nauttiminen!) eivät olleet vahvimpia puoliani. Aloin tehdä mustekynällä (kahdella eri värillä) merkintöjä kirjoituksen marginaaleihin, riviväleihin ja lopulta tyhjille vastakkaissivuille. Vedin kappaleita yli, kirjoitin kokonaan uusia tahi vähintäin hioin sanoja ja sanamuotoja uuteen uskoon.

Yksikään yksittäinen kappale ensimmäisestä luvusta ei jäänyt täysin ennalleen. Tulos hiukan yllätti minut. Heinäkuusta taitaisi tulla pitkänpuoleinen.

Yksi kokonainen luku ("Pakinamonologeja") oli jo poistettu hyvässä yhteisymmärryksessä kustantajan kanssa ja kirja näytti silti paksunevan?

Sivistyksen rippeet, vol. 1

maanantai 28. joulukuuta 2009

Kirjoitin alkuperäisen käsikirjoitukseni loppuun Hakemiston, johon olin aakkosjärjestyksessä koonnut suurimman osan kirjassani mainituista henkilöistä sekä joitakin muita mielestäni selittämisen arvoisia asioita. Kustannustoimittaja ehdotti listan sijoittamista kirjan lukuihin asianomaisiin kohtiin, koska epäili, että kukaan ei enää jaksa niitä lopuksi/lopusta lukea. Asiassa oli epäilemättä oma pointtinsa?

Mietin asiaa ja päädyin ratkaisuun, jossa sijoitin nämä selittävät tekstini jokaisen sellaisen luvun loppuun, jossa ao. asia oli mainittu. Nimesin listani Sivistyksen rippeet -otsikon alle. Näin joissakin luvuissa alaviitelistaa oli sivutolkulla ja joissakin tuskin lainkaan. Kustannustoimittaja ehdottikin lopulta listan karsimista ja upottamista tekstin joukkoon asiayhteyteensä. Tuossa vaiheessa (elo-syyskuussa 2009) olin jo itse niin tympääntynyt tekstiini ja kirjaani käytyäni sitä koko kesän läpi, että en jaksanut enää ajatella tuota asiaa ja hyväksyin editoinnit niitä lukematta.

Kustantajan kannalta toimenpide oli varmasti järkevä, tekstimassaan tuli ryhtiä ja lukemista katkaisevia lisäyksiä oli vähemmän. Tårta på tårta -efektikin pieneni. Sensuurista sinänsä ei tässä kohtaa luultavasti ollut kyse? (Sitä sen sijaan mahdollisesti harjoitettiin poistamalla yksi Lumikkia ja Pinokkiota käsitellyt aloitusvitsi...)

Joten. Tässä poistettuja kohtauksia ensimmäisestä luvusta:

_______

Sivistyksen rippeet

Selänne, Teemu (1970-)

Suomalainen jääkiekkoilija

Selänne on vakiintunutta sanontaa noudattaen saavuttanut jääkiekossa lähes kaiken. Outoa on tätä taustaa vasten, että kiinnostavinta hänessä on hänen lukuisat autonsa ja mahtiveneensä.

Lindberg, Magnus (1958-)

Suomalainen säveltäjä

Nuori, vihainen mies marginaalista, jolla on sukupolvensa ongelma: hän ei ole enää nuori eikä marginaalissa, vaan Lindberg kuuluu establishmentiin. Piti odottaa aina kevääseen 2003 saakka, ennen kuin saatiin The Financial Timesin sivuilta lukea kriitikko Andrew Clarken huudahdus: ”Mahdoton on tullut mahdolliseksi: Lindberg on säveltänyt melodi­an.”

Kaurismäki, Aki (1957-)

Suomalainen elokuvaohjaaja ja tuottaja, auteur

Aki ja Turo -veljesparin kouluja käymättömämpi osapuoli. Itseoppinut käsityöläinen, joka teki rumuudesta, tapahtumattomuudesta, tylsyydestä ja luonnottoman niukasta replikoin­nista salonkikelpoisen. Jokainen tällaisen teon tehnyt on ansainnut kunnon löylytyksen saparolleen. Tai uran akateemikkona.

Lindfors, Stefan (1962-)

Suomalainen muotoilija

Maarianhaminalainen suomenkieltä röyhkeästi murtava nikotinisti. Linforsin uran huipputöihin lasketaan yleisesti Ylen uutisstudion ulkoasu vuodelta 1993 sekä Helsingin Juhlaviikkojen t-paita vuodelta 1997. Ei ihmistä ilman ansioita kutsuta Kansas City Art Instituteen professoriksi.

Torvalds, Linus (1969-)

Suomalainen tietotekniikka-asiantuntija ja Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä

Jos Torvalds olisi syntynyt suomenkieliseen perheeseen, olisi hänen etunimensä Eppu. Lapsena Torvaldsilla oli isot etuhampaat ja suuri nenä, millä ominaisuuksilla luultavasti kaappaa eturivin paikan, kun koulukiusattavia rekrytoidaan. Lisäksi hän oli matemaattisesti lahjakas, mikä sinetöi asian.

Litmanen, Jari (1971-)

Suomalainen jalkapalloilija

Uran nousua odotettiin huimien Ajax Amsterdamin vuosien jälkeen. Ikävä kyllä Litmases­ta tulikin sekä Barcelonassa että Liverpoolissa maailman parhaiten palkattu penkkiurheili­ja, jonka kohtaloksi tuli siirtyä Ajax Amsterdamiin. Sittemmin ei enää sinnekään.

Leppälä Jarppi (1979-)

Suomalainen showmies, Duudsonien jäsen

Leppälän cv:ssä komeilee kärjessä painiminen karhun kanssa ja ihmistikkatauluna toimiminen. Karhun kanssa painiminen osoittautui sittemmin pelkäksi jutuksi.

Salonen, Esa-Pekka (1958-)

Suomalainen kornisti, kapellimestari ja säveltäjä

Salonen kuuluu monen muun ikätoverinsa kanssa samaan sisäpiiriin nuoria kapinallisia. Hän totesi jo varhain, että sinfoniaorkesteri on kuollut instituutio ja kaikki ennen 1900-lukua sävelletty musiikki on mielenkiinnotonta. Salonen tunnetaan erittäin sytyttävänä sinfoniaorkesterin kapellimestarina sekä mm. dynaamisista Beethoven-tulkinnoistaan.

Häkkinen, Mika (1968-)

Suomalainen Formula-1 kuljettaja ja maailmanmestari

Tämä eläkeläisautonkuljettaja on elävä todiste siitä, että koulumenestys ei ennusta elämässä pärjäämistä. Elävä todiste myös siitä, mitä seuraa, jos pelaa englannin tunneilla takapulpetissa risti-nollaa.

Oksanen, Sofi (1977-)

Suomalainen kirjailija

Tämä romanttisen goottitytön arkkityyppi kirjoitti enteellisesti nimetyn 'Puhdistus'-kirjan ja puhdisti sillä pöydän voittamalla mm. Finlandia- ja Runeberg-palkinnon. Isoihin otsikoihin Oksanen kuitenkin nousi kiistassa, kouriko kansanedustaja hänen takapuoltaan vai ei.

Harlin Renny (1959-)

Suomalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja

Harlin seurasi etunimikaimansa Mauritz Stillerin jalanjälkiä aina Hollywoodiin, missä toimi Campbell soup'in mannekiinina uransa alkuvaiheessa. Syystä tai toisesta Harlinin uraa ei olla Suomessa kuitenkaan arvostettu sen ansaitsemalla tavalla, vaikka hän on saanut lukuisia The Golden Rasberry Awards -kunniamainintoja.

Valo, Ville (1976-)

Suomalainen laulaja-lauluntekijä, HIM-yhtyeen keulakuva

Valon isä oli unelma-ammatissa. Vai kuinka monella heebolla faijan duunimesta on pornoputiikissa? Majakan valo on kantanut kauas, miljoonien levymyyntiin. Ville Valo sekoitetaan usein Wille Valoon. Vai Ville Waloon? Wille Waloon?

Mustonen, Olli (1967-)

Suomalainen pianisti, säveltäjä ja kapellimestari

Mies, joka teki pianonsoitosta kontaktilajin. Hesarin musiikkiarvostelijan piti tehdä itsemurha, ennen kuin Mustonen suostui konsertoimaan pääkaupungissa. “Henkilökohtaiseen perusvakaumukseeni - niin mahtipontiselta kuin se ehkä kuulostaa­kin - kuuluu se keskiaikaiseen kirkonrakentajatyyppiin liittyvä ajatus, että haluan työlläni ylistää maailmaa ja luontoa sekä osoittaa jotain kiitollisuutta siitä, että saan olla olemassa tällaisessa ihmeellisessä maailmassa.”

Smeds, Kristian (1970-)

Teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija

Smeds tunnetaan erityisesti innovatiivisesta venäläisvalmisteisten pesukoneiden kierrättämisestä. Eräänlaista kierrätystä edustaa myös Smedsin kekseliäästi nimeämä Smeds Ensemble -teatteriryhmä ja sen vieminen Belgian flaamilaiseen kansallisteatteriin esittämään näytelmää suomalaisuudesta.

Jansson, Tove (1914-2001)

Kirjailija, taidemaalari ja sarjakuvataiteilija

Ruotsinkieliseen taiteilijaperheeseen syntynyt Jansson oli itse lapseton lapsellinen ihminen. Jansson on osoittanut kiistatta, että aikansa voi käyttää myös hyödyllisesti ulkohuussissa istuessa. Janssonin kesämökki Kailon saarella on nykyään japanilaisten käytössä.

Learning by doing

Alunperin termi on tarkoittanut opiskelumetodia koulussa, mutta se on nyttemmin luontevasti siirtynyt peruskoulusukupolven myötä teoriasta käytäntöön. Esim. useisiin palveluammatteihin kuten kauppaan.

Höpsismi

Alk. flipism, Carl Barksin ‘Flip Decision’-tarinassa (Walt Disney Comics & Stories Nr. 149, 1953) Aku Ankka ratkoo vastaantulevia tilanteita kolikkoa heittämällä

Höpsismillä on paljon annettavaa tällekin ajalle. Itse asiassa höpsismiä käytetään nykyäänkin useilla päätöksentekotasoilla. Miten muuten olisi selitettävissä se, että näköjään älykkäät ihmiset ovat juuri päinvastaista mieltä asioista. Onneksi he kokoontuvat kukin omissa puolueissaan.

Freinet, Celestin (1896-1966)

Ranskalainen pedagogi

Freinet esitti osuvat, oikeaoppiset ja radikaalit näkemyksensä juuri oikeaan aikaan ja pystyi aidolla tavalla vavisuttamaan ajan luutuneita näkemyksiä. Kas, mutta nythän eletäänkin jo pitkällä 2000-luvulla. Onneksi Freinet näki tämänkin etukäteen ja vapautti opettajat luomaan omaa pedagogiikkaansa kunkin ajan vaateiden mukaan. Vähänx ihquu! Kunhan myös opettajat muistaisivat tämän perusopin.

Hardy, Oliver (1892-1957)

Amerikkalainen elokuvakoomikko, ‘Ohukais ja Paksukais’ -duon toinen osapuoli

Usein turhaan vähätellään Hardyn merkitystä parivaljakon elokuvien luomisessa, sillä varsin erikoinen olisi Laurel & Hardy ilman Hardya? Nykyään olisi jossakin määrin poliittisesti epäkorrektia kutsua julkisesti henkilöä paksukaiseksi. Hardyn tapauksessa ainoastaan pahansuo­pa ihminen saattaa pitää häntä hieman pyylevänä.