Sivistyksen rippeet, vol. 4

tiistai 19. tammikuuta 2010

Yhä vain arkiston aarteita; näistähän saisi kohta kokoon kokonaan oman kirjan? Eli tässä siis taas Niukkuuden pedagogiikka -kirjan käsikirjoituksesta tehtyjä poistoja, joilla minun oli alunperin tarkoitus kasvattaa tahi ainakin vahvistaa lukijan yleissivistystä. Maailma on tehty hyvistä aikeista...

Tällä kertaa olen pöyhinyt tunkiota lukujen yhdeksän, kymmenen, yksitoista ja kaksitoista yhä höyryävistä kasoista.

_______

Sivistyksen rippeet

Topelius, Zacharias (1818-1898)

Suomalainen kirjailija, toimittaja ja Helsingin yliopiston rehtori

Topeliuksen romaanit sijoittuvat ikisuosittuun 'Isänmaa, uskonto ja sääty-yhteiskunta' -genreen. Lajin tyylipuhtain edustaja on kiellettyä rakkautta herkästi kuvaava 'Kesäpäivä, kangas alla'. Suuruudenhulluna hetkenään hän hahmotteli myös 'Maamme kirjaa'. Urakka helpottui melkoisesti Topeliuksen huomattua, ettei Suomi vielä syntynytkään hänen elinaikanaan.

Orwell, George (1903-1950)

Englantilainen lehtimies, kriitikko ja kirjailija, oik. Eric Blair

Orwell kärsi hankalasta lukkihäriiötsä kirjoittaessaan vuonna 1948 pääteostaan ‘Vuonna 1984'.

Skylla ja Kharybdis

Kreikkalaisen mytologian merihirviöitä

Tarinan mukaan Skylla ja Kharybdis järjestivät kerran rumuuskilpailun. Odysseus voitti.

Parkour

Ranskassa kehitetty suoraviivainen liikuntamuoto

Parkour sopii lajina erityisesti seinähulluille, joiden mielestä elämä on flow, jossa on seinät levällään ja katto korkealla. Parkourin motto on 'Kaupunki on iso kahva'.

Unohdettujen kirjojen hautausmaa

Carlos Ruiz Zafónin kirjoissa esiintyvä mystinen pyhäkkö

Meitä suomalaisia ehkä kiinnostaa tieto, että Unohdettujen kirjojen hautausmaalla on kokonainen Suomi-osasto, minne on kätketty mm. Kekkos-historiikit, kaikki edelliset opetussuunnitelmat sekä 'Joukko-oppia peruskoulun ala-astetta varten' -teos.

Platon (n. 427-347 eKr.)

Kreikkalainen filosofi

Platonin sekavilla opeilla on ollut ratkaiseva merkitys niin sanotun länsimaisen filosofian kehitykselle. Keskeisellä sijalla on hyvyyden idea, joka onkin mukavan harmiton ja riitelemätön aihe. Platon perusti kunnon pedagogin tapaan oman koulun, joka toimi 900 vuotta. Rehtori ehti kuitenkin tänä aikana vaihtua.

Herakleitos (6.-5. vuosisadalla)

Kreikkalainen filosofi

Herakleitoksen käsityksen mukaan maailman alituinen muutos ei johda kaaokseen, koska se ei tapahdu mielivaltaisesti, vaan sitä ohjaa laki (logos). Siihen asti kaikki hyvin, mutta kun Herakleitos alkoi puhua kaiken olevaisen perussubstanssina olevasta tulesta, alkoivat aikalaiset hieroskella vaivautuneesti käsiään.

Kierkegaard, Sören (1813-1855)

Tanskalainen filosofi ja teologi

Kierkegaardin upea näkemys ihmisen ahdistuksesta teki hänestä yhden eksistentialismin perustajista. Nyt pitäisi vain tietää, mitä eksistentialismi on. Kierkegaardia kiinnosti syntisen ihmisen ja Jumalan välinen ylittämätön kuilu. Tiedossa ei ole kumman puolelle Kierkegaard asettui.

Nietzsche, Friedrich (1844-1900)

Saksalainen filosofi ja runoilija

Nietzsche arvosteli kristinuskon "orjamoraalia" ja asetti sen tilalle opin yli-ihmisestä, jossa oli kyse ihmiselle annetusta ja toteuttamistaan odottavasta tehtävästä, ihmisen itsensä ylittämisestä. Sitähän tässä orjallisesti odotellaan.

Das Ding an sich

Ihmistodellisuuden kausaalinen ilmiöiden aiheuttaja on Immanuel Kantin nimeämä Olio-sinänsä, ja se on lopullisesti suljettu kaiken tiedon ulkopuolelle. Näin Saksassa, meillä Suomessa paikan nimi on Konnunsuo.

Cygnaeus, Uno (1810-1888)

Suomalainen pappi ja kansakoulun isä

Cygnaeusta pidetään yleisesti suomalaisen kansakoulun isänä, mutta täyttä varmuutta ei ole, oliko kyse avioliiton ulkopuolisen suhteen seurauksesta. Varmaa sen sijaan on, että Cygnaeus antoi aiheen yhteen tunnetuimmista elokuvasävelmistä: 'Uno on numero yksi'.

Mustelin, Nils (1931-2004)

Suomalainen fysiikan professori ja tähtitieteilijä

Mustelin on 'Kontrapunktin' ja sporalogian suuria nimiä, joka etsi väsymättä raitiotieverkostoja maailmankaikkeudesta. Yksi Skepsis-järjestön perustajia, joka yhä netistä löytyvillä omilla kotisivuillaan osoittaa, että elämää on sittenkin kuoleman jälkeen.

Pulkkinen, Lea (1939-)

Suomalainen psykologian professori

Pulkkisen kielenkäyttö aiheutti harvinaislaatuisen varoituksen: ‘Ei suositella lapsille ohjelman sisältämän kielenkäytön takia.’

Turunen, Merja-Maaria

Suomalainen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

Turunen toimii mm. Mieli maasta -depressioprojektin johtajana ja tässä työssään hän on tarjonnut masentuneille nuorille samaistumismalleiksi keräsalaattia, punajuurta, retiisiä sekä hillosipulia.

Warhol, Andy (1928-1987)

Amerikkalainen pop-taiteilija ja kuuluisuus, alk. Andrew Warhola

Mies, joka opetti monistamisen taidon. Lanseerasi myös tunnetun lauseen television siunauksellisuudesta tarjoamalla jokaiselle viidentoista minuutin julkisuuden. Warholkaan ei kyennyt ennustamaan sitä, että tämän jälkeen näillä kuuluisuuksilla alkaa viidentoista minuutin lööppijulkisuus. Ja siinä se sitten olikin; elämä.

BB-Niko

Entinen Lidlin kassavastaava, 'Big Brother' -tosi-tv-ohjelman kilpailija

BB-Niko muistetaan ohjelmasta ennen kaikkea siitä syystä, että hänet heitettiin siitä ulos väkivaltaisen käytöksen vuoksi. "Nyt voin näyttää keskisormea kaikille niille ihmisille, jotka ovat sanoneet, että tuosta vitun pikkuhomosta ei tule koskaan mitään. Olen niiden yläpuolella."

Paloheimo, Matti (1947-)

Suomalainen teologian kandidaatti, Valtion elokuvatarkastamon johtaja

Paloheimolla on elämänsä tilaisuus soveltaa kymmentä käskyä elokuvatarkastamon leivissä. Sisäpiireissä hänet tunnetaankin nimellä ‘Paloheimo. Nyt.’

Harakkamäki, Sanna

Suomalainen mediakasvatuksen suunnittelija

"Nuoret eivät oikein pidä, että heitä tullaan valistamaan sormi pystyssä", kuuluu Harakkamäen slogan ja hän kehottaakin kaikkia opettajia pitämään keskisormensa kurissa oppitunneilla ja välituntivalvonnoissa.

KIRJAN SYNTY 9: Paluu arkeen

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Elämä kääntyi elokuulle. Ehdimme vielä nauttia parisen viikkoa yhteisestä lomaelämästä, ennen kuin koulu taas alkoi. Tuusulassa sorvin ääreen palattiin 10.8. suunnittelupäivän merkeissä; muksut tulivat päivää myöhemmin taloon.

Käytimme loppuloman oleiluun, osa lapsista kävi päivittäin uimakoulussa Hyrylässä ja kävimme lopulta sitten myös Puuhamaassakin! Loma päättyi Turussa, missä oli isän hautaan siunaaminen viikonloppuna juuri ennen koulun alkua.

Kustantamosta ei kuulunut tässä pätkässä mitään, mikä ei sinänsä ollut mikään erityinen merkki, koska sielläkin lomailtiin.

Suunnittelupäivänä puhelin kuitenkin soi. Kustantamosta soitettiin, että eräs toimittaja haluaisi kysellä Niukkuuden pedagogiikka -kirjasta ja tehdä mahdollisesti jutun. Viidentoista minuutin julkisuuteni alkoi!

Suhtauduin ajatukseen hiukan ristiriitaisesti. En ollut edes varautunut tällaiseen mahdollisuuteen. Olin naiivisti ajatellut, että minä kirjoitan kirjan ja se on siinä. Ja tietysti se olisi voinutkin olla siinä.

Annoin luvan antaa sähköpostiosoitteeni toimittajalle, jos hän tosiaan haluaa ottaa yhteyttä. Terhi Friman otti seuraavana päivänä yhteyttä ja halusi oikopäätä tehdä jutun Lapsen Maailma -lehteen lapsen ja perheen näkökulmasta. Erinäisten viestien jälkeen sovimme tapaamisen elokuun viimeiselle päivälle. Terhi huristaisi silloin Tampereelta Riihikallioon.

Koulurutiinit napsahtivat taas nopeasti päälle ja elämä alkoi olla aikataulutettu työviikon ja viikonloppujen välille. Kävimme Tuusulan Taiteiden Yössä, missä vanhin tyttäremme esiintyi. Kävimme katsomassa VekaraTeatterin 'Risto Rääppääjää' . Kaikki lapset osallistuivat Hyrylässä Nappulakisaan. Kävimme mummolassa. Kohtalaisen leppeä elokuu.

26.8. tuli vihdoin kustantajalta viestiä. Lomat oli lusittu ja uuteen käsikirjoitusversiooni tutustuttu. Yksi kansikuvaheitoistani oli saanut siellä kannatusta: olin ehdottanut Agricolaa kuuntelemassa mp3-soitinta. Agricola vaihdettiin Cygnaeukseksi ja niinhän se oikein olikin. Tajusin itsekin sen heti.

Lisäksi kirjan julkaisuaikataulua oltiin rukattu/täsmennetty: kustantamon ehdotus oli, että tähdättäisiin Helsingin Kirjamessuille.

Googletin Niukkuuden pedagogiikkaa. Yllätyksekseni löysin sen useammastakin nettikirjakaupasta; jopa Norjasta! Mitenkähän nämä kuviot oikein menevät?

Sivistyksen rippeet, vol. 3

torstai 14. tammikuuta 2010

Seuraava sikermä bittiavaruuteen eksyneitä määritelmiä. Näytteet on koottu alkuperäisistä luvuista viisi, kuusi, seitsemän ja kahdeksan.

_______

Sivistyksen rippeet

Genet, Jean (1910-1986)

Ranskalainen näytelmä- ja romaanikirjailija

Genet suuntautui määrätietoisesti alamaailman kuvaajaksi ryhtymällä jo nuorena rikolli­seksi.

Der Mensch denkt, Gott lenkt

Vanha hyvä sanonta, jolla voidaan mukavasti sysätä syyllisyys tehdyistä tyhmyyksistä jonkun toisen, tässä tapauksessa Jumalan, kontolle.

MacGyver (1985-1992)

Amerikkalainen tv-sarja

MacGyver-hahmo tuli tunnetuksi kyvystään ratkoa kiperiä pulmia vähillä tarveaineilla ja luonnontieteiden osaamisellaan. Eräässä klassisessa jaksossa hän valmisti käyttökelpoisen opetussuunnitelman vain tuluskukkarosta ja kourallisesta hikeä. Suomessa tämä tv-hahmo tunnetaan myös nimellä Spede.

Aristoteles (n. 384-322 eKr.)

Kreikkalainen filosofi, Platonin kriittinen oppilas

Platon oli aikansa tietämyksen systematisoija, joka esitti logiikan erillisenä, järjestelmäl­lisenä tieteenhaarana. Kuuluisa on Aristoteleen nollatutkimus, ns. “looginen” “päättely”: “Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. Sokrates on ihminen: siispä hän on kuolevainen”. (Sic!)

Sokrates (n. 470-399 eKr.)

Kreikkalainen filosofi

501 tuomaria tuomitsi Sokrateen jumalattomuuden takia kuolemaan itsemurhan tekemällä. Tämä varmaan kutkutti ajatuksen tasolla filosofin mieltä, joskin ajatuksen ja toteutuksen välillä on yleensä vissi ero. Sokrates kuitenkin totesi tyylilleen uskollisena lakonisesti: “Nyt olen terve.” Siispä terve, Sokrates! Sokrates ei jättänyt jälkeensä kirjoituksia, mutta keksi kuitenkin sanan filosofia. Äly ei kuitenkaan riittänyt idean patentoimiseen ja niinpä sukulaiset jäivät ilman sievoisia rojalteja.

Spinoza, Baruch (1632-1677)

Alankomaalainen filosofi ja linssien hioja

Spinoza kielsi aistikokemusten tietoarvon. Näin ollen hänen linssejään ei juuri kannattanut ostaa.

Austen, Jane (1775-1817)

Englantilainen kirjailija

Austenin tunnettuihin teoksiin kuuluu mm. ‘Järki ja tunteet' (1811). Austen kirjoitti ovelasti samalla formaatilla myös teoksen nimellä ‘Ylpeys ja ennakkoluulo’. Hän osasi tehdä tylsyydestä taidetta.

Bombaaja

Laittomien graffitien harrastaja

Bombaaja pitää usein värikkäästä yöelämästä. Siksi hän pimeän tullen pakkaa spray-pullonsa reppuun ja vetää hupparin hupun kasvoilleen.

Bosch, Hieronymus (1450-1516)

Hollantilainen taidemaalari

Tiettävästi Bosch joutui kuuntelemaan anoppinsa nalkutusta ja maalasi suoraan siitä.

Dorian Grayn muotokuva

Oscar Wilden romaani vuodelta 1890

Varhainen pyrkimys todistaa todeksi väite 'Kauneus on katoavaista, mutta rumuus sen kuin lisääntyy'. Aikansa moraalinen allegoria muuttuikin itseään toteuttavaksi ennustukseksi.

Santa Fe Institute

Mm. fysiikan nobelisti Murray Gell-Mannin vuonna 1984 perustama huippututkijoiden instituutti

Instituutin tarkoituksena on selvittää kompleksisuuden eli mutkistumisen tieteen avulla, mistä syntyy järjestys. Kyseenalaista on, voiko tulosta siellä ikinä tulla, koska heitä viisaammat ihmiset ovat pohdiskelleet samaa kysymystä koko Suomen peruskoulun olemassaolon ajan.

Paasikivi, Juho Kusti (1870-1956)

Suomalainen presidentti, alk. Hellsten

Muuttui valtioiden murentuessa Paasikivesta kivipaadeksi. Siitä johtunee, että viime aikoina ceeveissä ei ole enää ensimmäisellä sijalla meriittiä ‘Olen Paasikiven-Kekkosen linjalla’?

Grann, Juhan af (1948-)

Suomalainen tv-ohjaaja ja tuottaja

Ohjaaja Jumalan armosta ja Andromedan tältä puolen. Grann tunnetaan isosta egostaan ja hyvästä supliikista. Tämä on hämännyt useimmat sokeiksi Grannin mittavalle itseironialle. Pikamatkailun pioneereja Suomessa.

Mustonen, Anu

Suomalainen mediaväkivallasta väitellyt psykologian tohtori, Jyväskylän yliopiston viestintäpäällikkö

Mustosen elämäntehtävä on laatia peliohjelmiin suomenkieliset käyttöohjeet. Se että ne vielä olisivat selkeät ja toimivat, on sentään ylimitoitettua optimismia.

Kubrick, Stanley (1928-1999)

Amerikkalainen elokuvaohjaaja

Bronxilaislähtöinen oman alansa perfektionisti, joka perfektionistien tapaan teki täydelli­syyden tavoittelusta itselleen vankilan. Tähän liittyen Kubrick loi myös lentävän lauseen "All work and no play makes Stanley a dull boy." Viimeisen elokuvansa jälkeen Kubrick sulki silmänsä apposen auki.

Hays Code (1930-1966)

The Motion Picture Production Code, MPPDA:n päällikönä toimi Will Hays (1879-1954)

Yhdysvaltalaisten Hollywood-tuottajien yritys pudistaa elokuvateollisuus skandaaleista ja loasta. Oppikirjaesimerkki itsesensuurista, jolla ala itse sitoi omat kätensä määrittelemällä mitä saa tehdä ja mitä ei (do’s and don’ts). Skaala ylsi murhista tansseihin. Tuolloin valmistuivat kaikki elämää suuremmat elokuvat.

Aula, Maria Kaisa (1962-)

Suomalainen lapsiasiavaltuutettu

Tähän työhön ja lasten tapaan ajatella Aula sai koulutuksensa toimimalla kansanedustajana sekä erityisesti kaitsiessaan pääministeriä tämän erityisavustajana. "Enemmän leikkiä, vähemmän suorittamista" -slogan muotoutui juuri näinä vuosina.

Eikä siinä vielä kaikki!

torstai 14. tammikuuta 2010

"Nykyajan kasvatus ei ole enää kaavoihin kangistunutta pakkokasvatusta. Kukin yksilö otetaan yksilönä ja hänessä olevasta rakennusaineesta muovaillaan rakkaudella ja ymmärtämyksellä se, mikä hänessä muovailtavissa on. Opettajan ja oppilaan väli ei enää ole yksipuolisesti sellainen, että opettaja antaa ja oppilas ottaa nöyrästi  vastaan. Vuorovaikutus on molemminpuolinen."

Näin kirjoittaa Eero Salola kirjassaan 'Ilman fritsaria'.

Tässä kirjoituksessa on kaksi pointtia.

Pointti nro 1

Kirja on julkaistu vuonna 1929. 1929! Kuinka monta kertaa pyörä onkaan keksitty sen jälkeen yhä uudelleen ja uudelleen. Kansakoululaitos oli kirjan ilmestyessä tuskin sisäänajettu ja Suomikin vasta toisella kymmenellä. Ja sen jälkeen on tullut monta uutta ajattelijaa tämän saman omaperäisen idean kanssa.

Pointti nro 2

Eero Salola on isoisäni. Isäni puolelta opettajuus on aika ohuella pohjalla, mutta äidin puolelta löytyy jo tällaistakin sukuvikaa. 'Ilman fritsaria' -kirjan isoisä kirjoitti alle kolmekymppisenä Malmin koulun opettajana ja ehti sittemmin paljoon muuhunkin.

'Ilman fritsaria' on toki varsin mielenkiintoinen tapaus ihan kirjanakin. Isoisän kirjoittaessa sitä oli teos epäilemättä jossakin määrin arveluttava. Sisälsihän se juttuja "katupoikakielellä" kuten alaotsikko asian ilmaisi. Siis vanhalla stadinslangilla. Se ei ollut tuohon aikaan ihan tavallisinta kirjallisuutta, eikä varmasti salonkikelpoista. Nykyiseen murrebuumiin tai sen jälkimaininkeihin teos sensijaan istuisi oikeinkin hyvin. Itse asiassa siitä otettiin taannoin (v. 1991) uusintapainos pilapiirtäjä Kari'n kuvittamana.

Ehkäpä isoisäkin aavisti, minkälaisen alatyylisen kulttuuriteon hän aikanaan teki, koska kirjassa oli peräti kaksi selittävää alkupuhetta ja vielä koko teoksen päättävä lopputoivotus (käsky?):

LOPPULAUSE POJILLE.

Tämä kirja pois ja suomen kielen kielioppi käteen!

Isoisä valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarin viimeiseltä hospitanttiluokalta keväällä 1924 ja päätyi jo samana kesänä Suomen Kuvalehden kesätoimittajaksi. Hän olisi voinut jatkaa tässä toimessa kesän jälkeenkin, mutta samaan aikaan hänelle tarjottiin opettajanvirkaa Helsingin maalaiskunnan Malmin pohjoisessa kansakoulussa. Käytiin keskusteluja Kuvalehden päätoimittajan kanssa ja syntyi kompromissi: kesät isoisä oli kesätoimittajana ja muut sesongit opettajana. Malmilla syntyi siis tuo 'Ilman fritsaria' -kirja, johon isoisä keräsi materiaalia opettajantyössään. Hän väitti itse tarinoidenkin olleen tosia viimeistä tarinaa lukuunottamatta. Malmilla isoisä oli opettajana vuosina 1924-1931 ja sittemmin Kalliossa v. 1931-1945.

Ura olisi ollut siis tämmöisenäkin kunniakas, mutta isoisä oli monen toimen mies. Yksi isoimmista varmaan se, että sotavuosina hän toimi Päämajan Viihdytystoimiston Ohjelmatoimiston päällikkönä alaisinaan muun muassa viihdytyskiertueet, sotateatterit ja tivolit. Sodan jälkeen isoisää pyydettiin Teatterikoulun puheilmaisun opettajaksi. Hän toimi itsekin lausujana, oli perustamassa mm. Helsinki-seuraa ja Suomen Lausujain Liittoa, kirjoitti ja toimitti lehtiä sekä lukuisia kirjoja (muun muassa isäni kanssa 'Lukutunnin kirja' -kirjasarjan), opetti Helsingin Työväenopistossa, teki kymmeniä radio-ohjelmia ja niin edespäin. Helsingin yliopistossa hän oli puhetaidon opettajana vuodesta 1939 ja opettajakorkeakoulussa vuodesta 1947.

Moni ei ehkä tiedä, että isoisä on kirjoittanut muun muassa sellaiset teokset kuin 'Seitsemän veljestä', 'Kalevala' tai 'Robinson Crusoe'. Tuohon maailmanaikaan oli nimittäin tapana tarjota maailmanluokan kirjallisuutta myös lapsille, mutta kirjoja lyhenneltiin ja sensuroitiin ja isoisä teki lukuisia tällaisia nimikkeitä muiden kirjoitustöidensä ohella. Olihan hän myös Hölmölän Lönnrot keräten tähän tarinaperintöön kuuluvia juttuja yhteen.

Suvun opettajuus ei kuitenkaan lopu tähänkään, vaan isoisän isä, Fridolf Salola, valmistui Sortavalan seminaarista opettajaksi. Hänellekään "pelkkä" opettajuus ei riittänyt, vaan hän mm. suunnitteli laajan veistokalustosarjan Suomen kouluille, kirjoitti 'Kasvatusopillinen veisto-oppi' -kirjan ja hänet valittiin sittemmin Helsingin kansakoulujen veistonopetuksen johtajaksi. Hän oli myös perustamassa Saloon Koulukalusto-tehdasta, jonka toimitusjohtajanakin hän ehti toimia ennen varhaista kuolemaansa.

Kuvaan toki sopii, että sekä isoisäni että suurisoisäni vaimot olivat myös opettajia. Tätä perinnettä olen sentään itsekin pystynyt pitämään yllä...

Äidin sukuhaaraa edustava enoni on myös opettaja.

Jokohan se oli tässä?

P.S. Itsekkäästi en toki voi olla pohtimatta, että olisi ollut mukava ohimennen sujauttaa isoisänkin yöpöydälle 'Niukkuuden pedagogiikka' -pokkari lukemista odottamaan...