maanantai 28. joulukuuta 2009
Kirjoitin alkuperäisen
käsikirjoitukseni loppuun Hakemiston, johon olin aakkosjärjestyksessä
koonnut suurimman osan kirjassani mainituista henkilöistä sekä joitakin muita
mielestäni selittämisen arvoisia asioita. Kustannustoimittaja ehdotti listan
sijoittamista kirjan lukuihin asianomaisiin kohtiin, koska epäili, että kukaan
ei enää jaksa niitä lopuksi/lopusta lukea. Asiassa oli epäilemättä oma
pointtinsa?
Mietin asiaa ja päädyin ratkaisuun, jossa sijoitin nämä selittävät tekstini jokaisen sellaisen luvun loppuun, jossa ao. asia oli mainittu. Nimesin listani Sivistyksen rippeet -otsikon alle. Näin joissakin luvuissa alaviitelistaa oli sivutolkulla ja joissakin tuskin lainkaan. Kustannustoimittaja ehdottikin lopulta listan karsimista ja upottamista tekstin joukkoon asiayhteyteensä. Tuossa vaiheessa (elo-syyskuussa 2009) olin jo itse niin tympääntynyt tekstiini ja kirjaani käytyäni sitä koko kesän läpi, että en jaksanut enää ajatella tuota asiaa ja hyväksyin editoinnit niitä lukematta.
Kustantajan kannalta toimenpide oli varmasti järkevä, tekstimassaan tuli ryhtiä ja lukemista katkaisevia lisäyksiä oli vähemmän. Tårta på tårta -efektikin pieneni. Sensuurista sinänsä ei tässä kohtaa luultavasti ollut kyse? (Sitä sen sijaan mahdollisesti harjoitettiin poistamalla yksi Lumikkia ja Pinokkiota käsitellyt aloitusvitsi...)
Joten. Tässä poistettuja kohtauksia ensimmäisestä luvusta:
Mietin asiaa ja päädyin ratkaisuun, jossa sijoitin nämä selittävät tekstini jokaisen sellaisen luvun loppuun, jossa ao. asia oli mainittu. Nimesin listani Sivistyksen rippeet -otsikon alle. Näin joissakin luvuissa alaviitelistaa oli sivutolkulla ja joissakin tuskin lainkaan. Kustannustoimittaja ehdottikin lopulta listan karsimista ja upottamista tekstin joukkoon asiayhteyteensä. Tuossa vaiheessa (elo-syyskuussa 2009) olin jo itse niin tympääntynyt tekstiini ja kirjaani käytyäni sitä koko kesän läpi, että en jaksanut enää ajatella tuota asiaa ja hyväksyin editoinnit niitä lukematta.
Kustantajan kannalta toimenpide oli varmasti järkevä, tekstimassaan tuli ryhtiä ja lukemista katkaisevia lisäyksiä oli vähemmän. Tårta på tårta -efektikin pieneni. Sensuurista sinänsä ei tässä kohtaa luultavasti ollut kyse? (Sitä sen sijaan mahdollisesti harjoitettiin poistamalla yksi Lumikkia ja Pinokkiota käsitellyt aloitusvitsi...)
Joten. Tässä poistettuja kohtauksia ensimmäisestä luvusta:
_______
Sivistyksen
rippeet
Selänne,
Teemu (1970-)
Suomalainen
jääkiekkoilija
Selänne on
vakiintunutta sanontaa noudattaen saavuttanut jääkiekossa lähes kaiken. Outoa
on tätä taustaa vasten, että kiinnostavinta hänessä on hänen lukuisat autonsa
ja mahtiveneensä.
Lindberg,
Magnus (1958-)
Suomalainen
säveltäjä
Nuori,
vihainen mies marginaalista, jolla on sukupolvensa ongelma: hän ei ole enää
nuori eikä marginaalissa, vaan Lindberg kuuluu establishmentiin. Piti odottaa
aina kevääseen 2003 saakka, ennen kuin saatiin The Financial Timesin
sivuilta lukea kriitikko Andrew Clarken huudahdus: ”Mahdoton on
tullut mahdolliseksi: Lindberg on säveltänyt melodian.”
Kaurismäki,
Aki (1957-)
Suomalainen
elokuvaohjaaja ja tuottaja, auteur
Aki ja Turo
-veljesparin kouluja käymättömämpi osapuoli. Itseoppinut käsityöläinen,
joka teki rumuudesta, tapahtumattomuudesta, tylsyydestä ja luonnottoman
niukasta replikoinnista salonkikelpoisen. Jokainen tällaisen teon tehnyt on
ansainnut kunnon löylytyksen saparolleen. Tai uran akateemikkona.
Lindfors,
Stefan (1962-)
Suomalainen
muotoilija
Maarianhaminalainen
suomenkieltä röyhkeästi murtava nikotinisti. Linforsin uran huipputöihin
lasketaan yleisesti Ylen uutisstudion ulkoasu vuodelta 1993 sekä Helsingin
Juhlaviikkojen t-paita vuodelta 1997. Ei ihmistä ilman ansioita kutsuta Kansas
City Art Instituteen professoriksi.
Torvalds,
Linus (1969-)
Suomalainen
tietotekniikka-asiantuntija ja Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä
Jos Torvalds
olisi syntynyt suomenkieliseen perheeseen, olisi hänen etunimensä Eppu. Lapsena
Torvaldsilla oli isot etuhampaat ja suuri nenä, millä ominaisuuksilla
luultavasti kaappaa eturivin paikan, kun koulukiusattavia rekrytoidaan. Lisäksi
hän oli matemaattisesti lahjakas, mikä sinetöi asian.
Litmanen,
Jari (1971-)
Suomalainen
jalkapalloilija
Uran nousua
odotettiin huimien Ajax Amsterdamin vuosien jälkeen. Ikävä kyllä Litmasesta
tulikin sekä Barcelonassa että Liverpoolissa maailman parhaiten palkattu penkkiurheilija,
jonka kohtaloksi tuli siirtyä Ajax Amsterdamiin. Sittemmin ei enää sinnekään.
Leppälä
Jarppi (1979-)
Suomalainen
showmies, Duudsonien jäsen
Leppälän
cv:ssä komeilee kärjessä painiminen karhun kanssa ja ihmistikkatauluna
toimiminen. Karhun kanssa painiminen osoittautui sittemmin pelkäksi jutuksi.
Salonen,
Esa-Pekka (1958-)
Suomalainen
kornisti, kapellimestari ja säveltäjä
Salonen
kuuluu monen muun ikätoverinsa kanssa samaan sisäpiiriin nuoria kapinallisia.
Hän totesi jo varhain, että sinfoniaorkesteri on kuollut instituutio ja kaikki
ennen 1900-lukua sävelletty musiikki on mielenkiinnotonta. Salonen tunnetaan
erittäin sytyttävänä sinfoniaorkesterin kapellimestarina sekä mm. dynaamisista
Beethoven-tulkinnoistaan.
Häkkinen,
Mika (1968-)
Suomalainen
Formula-1 kuljettaja ja maailmanmestari
Tämä
eläkeläisautonkuljettaja on elävä todiste siitä, että koulumenestys ei ennusta
elämässä pärjäämistä. Elävä todiste myös siitä, mitä seuraa, jos pelaa
englannin tunneilla takapulpetissa risti-nollaa.
Oksanen,
Sofi (1977-)
Suomalainen
kirjailija
Tämä
romanttisen goottitytön arkkityyppi kirjoitti enteellisesti nimetyn 'Puhdistus'-kirjan
ja puhdisti sillä pöydän voittamalla mm. Finlandia- ja Runeberg-palkinnon.
Isoihin otsikoihin Oksanen kuitenkin nousi kiistassa, kouriko kansanedustaja
hänen takapuoltaan vai ei.
Harlin Renny
(1959-)
Suomalainen
elokuvaohjaaja ja -tuottaja
Harlin
seurasi etunimikaimansa Mauritz Stillerin jalanjälkiä aina Hollywoodiin, missä
toimi Campbell soup'in mannekiinina uransa alkuvaiheessa. Syystä tai
toisesta Harlinin uraa ei olla Suomessa kuitenkaan arvostettu sen ansaitsemalla
tavalla, vaikka hän on saanut lukuisia The Golden Rasberry Awards
-kunniamainintoja.
Valo, Ville
(1976-)
Suomalainen
laulaja-lauluntekijä, HIM-yhtyeen keulakuva
Valon isä
oli unelma-ammatissa. Vai kuinka monella heebolla faijan duunimesta on
pornoputiikissa? Majakan valo on kantanut kauas, miljoonien levymyyntiin. Ville
Valo sekoitetaan usein Wille Valoon. Vai Ville Waloon? Wille Waloon?
Mustonen,
Olli (1967-)
Suomalainen
pianisti, säveltäjä ja kapellimestari
Mies, joka
teki pianonsoitosta kontaktilajin. Hesarin musiikkiarvostelijan piti tehdä
itsemurha, ennen kuin Mustonen suostui konsertoimaan pääkaupungissa. “Henkilökohtaiseen
perusvakaumukseeni - niin mahtipontiselta kuin se ehkä kuulostaakin - kuuluu
se keskiaikaiseen kirkonrakentajatyyppiin liittyvä ajatus, että haluan työlläni
ylistää maailmaa ja luontoa sekä osoittaa jotain kiitollisuutta siitä, että
saan olla olemassa tällaisessa ihmeellisessä maailmassa.”
Smeds,
Kristian (1970-)
Teatteriohjaaja,
näytelmäkirjailija
Smeds
tunnetaan erityisesti innovatiivisesta venäläisvalmisteisten pesukoneiden
kierrättämisestä. Eräänlaista kierrätystä edustaa myös Smedsin kekseliäästi
nimeämä Smeds Ensemble -teatteriryhmä ja sen vieminen Belgian
flaamilaiseen kansallisteatteriin esittämään näytelmää suomalaisuudesta.
Jansson,
Tove (1914-2001)
Kirjailija,
taidemaalari ja sarjakuvataiteilija
Ruotsinkieliseen
taiteilijaperheeseen syntynyt Jansson oli itse lapseton lapsellinen ihminen.
Jansson on osoittanut kiistatta, että aikansa voi käyttää myös hyödyllisesti
ulkohuussissa istuessa. Janssonin kesämökki Kailon saarella on nykyään
japanilaisten käytössä.
Learning by
doing
Alunperin
termi on tarkoittanut opiskelumetodia koulussa, mutta se on nyttemmin
luontevasti siirtynyt peruskoulusukupolven myötä teoriasta käytäntöön. Esim.
useisiin palveluammatteihin kuten kauppaan.
Höpsismi
Alk. flipism,
Carl Barksin ‘Flip Decision’-tarinassa (Walt Disney Comics &
Stories Nr. 149, 1953) Aku Ankka ratkoo vastaantulevia tilanteita
kolikkoa heittämällä
Höpsismillä
on paljon annettavaa tällekin ajalle. Itse asiassa höpsismiä käytetään
nykyäänkin useilla päätöksentekotasoilla. Miten muuten olisi selitettävissä se,
että näköjään älykkäät ihmiset ovat juuri päinvastaista mieltä asioista.
Onneksi he kokoontuvat kukin omissa puolueissaan.
Freinet,
Celestin (1896-1966)
Ranskalainen
pedagogi
Freinet
esitti osuvat, oikeaoppiset ja radikaalit näkemyksensä juuri oikeaan aikaan ja
pystyi aidolla tavalla vavisuttamaan ajan luutuneita näkemyksiä. Kas, mutta
nythän eletäänkin jo pitkällä 2000-luvulla. Onneksi Freinet näki tämänkin
etukäteen ja vapautti opettajat luomaan omaa pedagogiikkaansa kunkin ajan
vaateiden mukaan. Vähänx ihquu! Kunhan myös opettajat muistaisivat tämän
perusopin.
Hardy,
Oliver (1892-1957)
Amerikkalainen
elokuvakoomikko, ‘Ohukais ja Paksukais’ -duon toinen osapuoli
Usein
turhaan vähätellään Hardyn merkitystä parivaljakon elokuvien luomisessa, sillä
varsin erikoinen olisi Laurel & Hardy ilman Hardya? Nykyään olisi
jossakin määrin poliittisesti epäkorrektia kutsua julkisesti henkilöä
paksukaiseksi. Hardyn tapauksessa ainoastaan pahansuopa ihminen saattaa pitää
häntä hieman pyylevänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti