keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Tehtiin
kesällä lähinaapurien kanssa yhteinen postilaatikkoteline uudiskorttelimme
taloille. Samassa yhteydessä pohdittiin sitä, että pitäisikö samalla tehdä
jotakin sille sortin sakille, riemunkirjavalle postilaatikkokavalkadille, joka
kadun pätkällämme on.
No, piti. Sen seurauksena meillä on hienossa tellingissämme nyt rivi harmaita standardilaatikoita. Ja rivin päässä yksi muodokkaampi ja takuupunainen laatikko.
Asuinkorttelimme kaikki talot ovat samalla värikartan siniharmaalla maalilla maalattuja. Paitsi yksi joka on okrankeltainen. Se kuuluu samaiselle perhekunnalle kuin mainittu punainen postilaatikkokin.
Aina pitää olla yksi riidankylväjä ja mätämuna. Yksi joka ei sopeudu joukkoon, vaan jonka täytyy väen väkisin erottautua muista. Joku joka haluaa rikkoa virheettömän sarjan ja koko harmonian.
Näihin katumme postilaatikoihin tupsahti päivänä muutamana nippu mainoksia. Itse en ole tarroittanut mainoskieltoa meidän laatikkoomme, vaan annan kaikkien kukkien kukkia. Sitäpaitsi erikoistarjousten perässä juokseminen on harrastus siinä missä muutkin. Ehkä hieman elitistisempi ja turboahdetumpi mutta ei taatusti ainakaan ekologisempi.
No yhtä kaikki. Vapaassa mainosvirrassa ui talouteemme pyytämättä myös 'Hoitola Metsänhenkäyksen' A-nelonen. Hoitolan hoitotarjotin oli hieman kapoinen mutta muuten omanlaisensa:
No, piti. Sen seurauksena meillä on hienossa tellingissämme nyt rivi harmaita standardilaatikoita. Ja rivin päässä yksi muodokkaampi ja takuupunainen laatikko.
Asuinkorttelimme kaikki talot ovat samalla värikartan siniharmaalla maalilla maalattuja. Paitsi yksi joka on okrankeltainen. Se kuuluu samaiselle perhekunnalle kuin mainittu punainen postilaatikkokin.
Aina pitää olla yksi riidankylväjä ja mätämuna. Yksi joka ei sopeudu joukkoon, vaan jonka täytyy väen väkisin erottautua muista. Joku joka haluaa rikkoa virheettömän sarjan ja koko harmonian.
Näihin katumme postilaatikoihin tupsahti päivänä muutamana nippu mainoksia. Itse en ole tarroittanut mainoskieltoa meidän laatikkoomme, vaan annan kaikkien kukkien kukkia. Sitäpaitsi erikoistarjousten perässä juokseminen on harrastus siinä missä muutkin. Ehkä hieman elitistisempi ja turboahdetumpi mutta ei taatusti ainakaan ekologisempi.
No yhtä kaikki. Vapaassa mainosvirrassa ui talouteemme pyytämättä myös 'Hoitola Metsänhenkäyksen' A-nelonen. Hoitolan hoitotarjotin oli hieman kapoinen mutta muuten omanlaisensa:
Rumpu- ja energiahoidot
Vanhoista shamaaniperinteistä jalostetut energiahoidot. Hoidoissa pyritään
tasapainottamaan energioita ja laukaisemaan jännitystiloja rummun, savun,
helistimien, puhalluksen ja kosketuksen avulla. Hoidon lopuksi keskustellaan
hoidossa mieleen nousseista asioista ja tuntemuksista.
Hoidon kesto 1-1,5h
Hinta 60-70 €
Intuitiivista hierontaa Shinkein pohjalta
Kehoa kuulostellen hierotaan pyörivin liikkein, vanhaan Japanilaiseen
hoitomuotoon perustuen, lihasten akupisteitä, jolloin saadaan kuona-aineita
poistumaan ja lihakset rentoutumaan. Hoito tehdään aina koko keholle. Näin
saadaan kehon kuona-aineenvaihduntaa parannettua ja helpotettua erilaisia
kipuja.
Hoidon kesto n. 1h
Hinta 60 €
Ryhmärummutushoidot
Ryhmässä rummutetaan ihmisille ja asioille, jotka puhuttavat tai ovat
ajankohtaisia. Tehdään vuoroon jokaiselle rumpu ja energiahoito. Lopuksi
keskustellaan yhdessä asioista ja juodaan kahvit/teet. Ryhmään voi tulla
vaikka ystävän kanssa.
Illan kesti n. 2h
Hinta 25 €
Ryhmärummutus voidaan tulla tekemään myös toiselle paikkakunnalle, n.
10hlö/ryhmä
Hinta matkasta riippuen 25-35 €
Mikähän
siinä on, että itse luonnosta erkaantuneena ei nähnyt näissä järjen
häivähdystäkään. Pikemminkin kyynisen ylemmyydentunteen vallassa suupielet
nousivat ylöspäin näitä naurutarjouksia tutkiessa. Ja aina parani:
Kaukohoidot
Tarvittaessa energiaa voidaan lähettää myös kaukohoitona, jolloin asiakas
on kotona ja hoitaja lähettää hänelle energiaa mm. erilaisiin vaivoihin tai
muuten vaikeaan elämäntilanteeseen.
Hoidon kesto n. 30 min
Hinta 20 €
Tunsin
saaneeni jo annoksen kaukohoitoa pelkästään hoitolan kuvastoa lehteillessäni.
Hyväntuulisuus lisääntyi rivi riviltä ja lause lauseelta.
'Hoitola
Metsänhenkäyksellä' on myös
kurssitarjotin. Ehdin jo lähettää Skepsikseenkin syysretkiehdotukseksi
katalogista tämän:
Henkisen tietouden kurssit
Kurssit ovat viikonlopun kestäviä kursseja ja niillä perehdytään henkisen
tietouden saloihin. Tehdään mielikuvamatkoja rummutuksen avulla, joilla mm.
haetaan voimaeläimiä ja mahdollisia vastauksia erilaisiin kysymyksiin.
Tehdään erilaisia harjoituksia, perehdytään omiin energioihin ja
energiakeskuksiin.
Kurssien hinnat ovat 150 €/vkl
Hinta sisältää opin, majoituksen ja soppa-/salaattilounaan ja
kahvin/teen. Omat muistiinpanovälineet mukaan.
Avoimin
mielin tietenkin.
Totuutta
voi toki etsiä niin rummusta kuin kaurapuurostakin, mutta eikö minkäänlainen
huuhaakriittisyys tosiaan ole enää arvossaan? Jokainen tulkoon uskollaan
autuaaksi, onnelliseksi ja eheytetyksi, mutta plasebovaikutustakaan
unohtamatta eikö sentään toisten kukkarot voisi jättää rauhaan. Puhumattakaan
vakavammasta olkinuoraan ripustautumisesta?
Niin,
vielä siitä postilaatikosta. Se kuuluu tietenkin meidän perheellemme kuten
päätykorttelin ainoa okranvärinen talokin. Vähän tässä on kyse makuasioista,
värisilmästä ja ehkä tavaroiden hyötykäytön suosimisesta, mutta toki ilman
muuta Iines Ankka -efektistäkin. (Siitä voit lukea vuoden 1963 satasivuisesta
Aku Ankka -lehdestä tai täältä.)
|
||||||||||||||||||
2 kommenttia:
V17. marraskuuta 2012 7.35
Hei ope,
Tässä vanha oppilaasi haluaa kiittää sinua hyvän elämän alusta. En ymmärrä miten sinä jaksoit meitä kaikkia katsoa. Pasia, Akea, Tumppia, Jania ja minua. Meitä hulluja oli vaikka kuinka. Silti sinä jaksoit meitä opettaa, hoitaa ja seurata ettei kenellekkään sattunut mitään. Vilpitön kiitos siitä!
Omia lapsia koitan muistuttaa vanhasta opesta ja kuinka myös minun nuoruudessa asiat oli hyvin.
Retroillen,
Ville Mättö, Riihimäki
Tässä vanha oppilaasi haluaa kiittää sinua hyvän elämän alusta. En ymmärrä miten sinä jaksoit meitä kaikkia katsoa. Pasia, Akea, Tumppia, Jania ja minua. Meitä hulluja oli vaikka kuinka. Silti sinä jaksoit meitä opettaa, hoitaa ja seurata ettei kenellekkään sattunut mitään. Vilpitön kiitos siitä!
Omia lapsia koitan muistuttaa vanhasta opesta ja kuinka myös minun nuoruudessa asiat oli hyvin.
Retroillen,
Ville Mättö, Riihimäki
Luokanope14. tammikuuta 2013 15.56
Wau!
Nuorena jaksaa... Heh! Ei vaan, kiitos Ville kauniista sanoistasi. Olipas yllätys, kun palailin taas tänne blogiin muutaman muun blogiharharetken jälkeen. Joten anteeksi samalla, kun en ole reagoinut aiemmin!
Mahtava juttu, jos muistisi on poiminut tuollaisia asioita. Muisti on tunnetusti valikoiva.
Mutta olihan meillä mahtava porukka silloin 1984-88 koolla: te kaikki oppilaat (29 kun aloitettiin kolmannen syksyllä ja 31 kun lopeteltiin kuudennen keväällä) ja hienot huoltajat taustajoukkoina. Opiskeltiin, touhuttiin projekteja, elokuvia, näytelmiä, luokkalehtiä ja käytiin parissakin leirikoulussa + isännöitiin yhtä. Monelaista touhua, johon pistettiin energiaa, mutta saatiin virtaa.
Kiitos vielä kerran palautteesta,
hienoa jatkoa Sinulle ja läheisillesi, Ville!
t.
Jyri
Nuorena jaksaa... Heh! Ei vaan, kiitos Ville kauniista sanoistasi. Olipas yllätys, kun palailin taas tänne blogiin muutaman muun blogiharharetken jälkeen. Joten anteeksi samalla, kun en ole reagoinut aiemmin!
Mahtava juttu, jos muistisi on poiminut tuollaisia asioita. Muisti on tunnetusti valikoiva.
Mutta olihan meillä mahtava porukka silloin 1984-88 koolla: te kaikki oppilaat (29 kun aloitettiin kolmannen syksyllä ja 31 kun lopeteltiin kuudennen keväällä) ja hienot huoltajat taustajoukkoina. Opiskeltiin, touhuttiin projekteja, elokuvia, näytelmiä, luokkalehtiä ja käytiin parissakin leirikoulussa + isännöitiin yhtä. Monelaista touhua, johon pistettiin energiaa, mutta saatiin virtaa.
Kiitos vielä kerran palautteesta,
hienoa jatkoa Sinulle ja läheisillesi, Ville!
t.
Jyri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti