torstai 23. joulukuuta 2010
Hallitus ja
työmarkkinajärjestöt visioivat kammioissaan työurien pidentämistä ja ihmisten
tiukempaa sitouttamista firman tarpeisiin. Tavoitettavuus työnantajan
tarpeisiin "24 hours a day, 7 days a week" ei enää ole
riittävä kaikille. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky vaatii pitemmälle menevää
työmaaorientaatiota.
Tässä kontekstissa tietenkin ihminen itse hukkuu. Henkilö, jonka työ- ja vapaa-ajanraja on lopullisesti liudentunut, ei voi voida pidemmän päälle hyvin. Psyykkinen loppuunpalaminen tai sitäkin edelle ehättävä fyysinen romahdus ovat tämän tien päässä itsestäänselvästi. Minkäänlainen arvoladattu perustelu, moraalinen perustelu tahi edes palkkapussiperustelu ei mitätöi tässä ihmisarvoisen elämän menettämisen faktaa. Arbeit macht frei! - on ennenkin luvattu.
Kokonaan toinen juttu onkin sitten se, että tämä skenaario ei tule ikinä kotomaassamme toteutumaan. Suomalaiset nuoret on nyt sekä kasvatettu että koulutettu omatoimisiksi, itsetuntoisiksi, Mitähän-mulle-tänään-juolahtaisi-päähän -persooniksi. He läpäisevät erityisemmin hikoilematta ja ponnistelematta suomalaisen kevytperuskoulun ja tupsahtavat putkesta ulos täysvaltaisen oikeuksin vaikkakin alaikäisinä.
Kun tämä löperö brikettikoulu on läpäisty, onkin aika downshiftata. Hommataan pätkä rahaa ja eletään omaa extreme-elämää vailla huolta huomisesta. Huolehtiminen on passé.
Kun tällaisella työmoraalilla varustettu hiihtopumminuoriso kohtaa hardcoretyönantajan, mitähän tapahtuu?
Se on ihan kohta käsillä.
Tässä kontekstissa tietenkin ihminen itse hukkuu. Henkilö, jonka työ- ja vapaa-ajanraja on lopullisesti liudentunut, ei voi voida pidemmän päälle hyvin. Psyykkinen loppuunpalaminen tai sitäkin edelle ehättävä fyysinen romahdus ovat tämän tien päässä itsestäänselvästi. Minkäänlainen arvoladattu perustelu, moraalinen perustelu tahi edes palkkapussiperustelu ei mitätöi tässä ihmisarvoisen elämän menettämisen faktaa. Arbeit macht frei! - on ennenkin luvattu.
Kokonaan toinen juttu onkin sitten se, että tämä skenaario ei tule ikinä kotomaassamme toteutumaan. Suomalaiset nuoret on nyt sekä kasvatettu että koulutettu omatoimisiksi, itsetuntoisiksi, Mitähän-mulle-tänään-juolahtaisi-päähän -persooniksi. He läpäisevät erityisemmin hikoilematta ja ponnistelematta suomalaisen kevytperuskoulun ja tupsahtavat putkesta ulos täysvaltaisen oikeuksin vaikkakin alaikäisinä.
Kun tämä löperö brikettikoulu on läpäisty, onkin aika downshiftata. Hommataan pätkä rahaa ja eletään omaa extreme-elämää vailla huolta huomisesta. Huolehtiminen on passé.
Kun tällaisella työmoraalilla varustettu hiihtopumminuoriso kohtaa hardcoretyönantajan, mitähän tapahtuu?
Se on ihan kohta käsillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti