lauantai 6. helmikuuta 2010
Alunperin tarjoamani käsikirjoitus
sisälsi kaksikymmentäyksi lukua. Muokkausvaiheessa kaksi siis poistui kokonaan
ja muissakin tapahtui muutoksia; toisissa isojakin. Viimeisessä luvussa
ajattelin poistaa hieman salaperäisyyden verhoa opetuksen mystisestä ytimestä.
Luku tiputettiin pois. Ehkä oli viisasta jättää hiukan verhojakin tämän ammatin
eteen?
Tässä kuitenkin viimeinen luku kokonaisuudessaan:
Tässä kuitenkin viimeinen luku kokonaisuudessaan:
Summa Summarum
Jos luulet, että Oidipuksella oli ongelmia,
niin muista, että Aatami oli Eevan äiti.
21. Luku
“Loppuklausuuli”
Yleisesti
ottaen olen tullut siihen tulokseen, että ei kannata lyödä rumpua vain yhden
ylivoimaisen opetusmetodin puolesta. Jollei ole erittäin nuori ja erittäin
naiivi. Oppilaat oppivat opettajasta ja hänen metodeistaan huolimatta.
Tämä on
helpottava tieto yksittäiselle opettajalle mutta tietenkin hieman nolostuttava
koko ammattikuntaa ajatellen.
Patria o
Muerte! Venceremos!
_______
Sivistyksen rippeet
Patria o
Muerte! Venceremos!
Kansallis-romanttinen
tervehdys Kuuban sisäpiirin kesken. "Isänmaa tai kuolema! Tulemme
voittamaan!" Voisiko sitä nasevammin sanoa? Ei osannut Majuri Ernesto
Che Guevarakaan ja hän oli sentään lääkäri jo kahdenkymmenenviiden vuoden
ikäisenä. Kolmekymmentäyhdeksän vuotiaana hän oli kuollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti